Hupsis, kaksi kuukautta onkin vierähtänyt kovin sukkelasti! Treenien saralla matka on jatkunut tasaisesti mutta myös uusia tuulia on löytynyt kevään piristykseksi.

Kovasti harkitsin itselleni kustomoitua treeniohjelmaa PT-ohjauksineen mutta valitettavasti rahavirta on tänä keväänä ohjautunut tehokkaasti muualle kuten eläinlääkäriin, joten siihen ei nyt vieläkään avautunut mahdollisuutta. Sen sijaan päätin piristää treenejä Fitfarmin Jukkafit-nettivalmennuksella koska luettuani sen sisällöstä se tuntui juuri siltä mitä tarvitsisin tähän saumaan: "Jukkafitin treeneissä yhdistetään kehonpainon harjoittelua perinteiseen voimaharjoitteluun niin, että tuloksena on aivan uudenlainen treeniohjelma, jonka avulla teet kehostasi terveen, vahvan ja ennen kaikkea toiminnallisen. Kehonpainon harjoitteisiin on otettu mukaan liikkeitä voimistelusta, sirkuksesta, akrobatiasta, joogasta ja kamppailulajeista... Voimaharjoitteluosioon kuuluu selkeitä perusliikkeitä, joilla kasvatat voimatasoja ja saat kokonaisvaltaisesti jerkkua kehoosi." ( http://www.fitfarm.fi/jukkafit/ )

Saatuani ohjeet treeniin ja ravintoon olen edelleen sitä mieltä että tästä tulee olemaan mulle hyötyä. Ruokavalio on tervettä syömistä mutta sillä ei varsinaisesti tavoitella painonpudotusta. Liikkeet ovat monipuolisia ja haastavia ja kohdistuvat juuri niille alueille joita haluaisin ja joita myös pitäisi kehittää. Kaltaiselleni tankotanssiharrastajalle jonka kuitenkin pitäisi lajissa kehittyäkseen parantaa keskivartalon ja yläkropan voimatasoja tämä valmennus tuli kuin tilauksesta. Mielenkiinnolla odotan mitä saan aikaan 8vko aikana ja jos vielä muutamat liikkeet eivät aivan onnistu tällä aikavälillä niin niitä kyllä jatketaan tasan niin kauan valmennuksen jälkeenkin että alkaa sujua!


Puurot palasivat aamuihin (kyllä siellä alla on se puurokin!) ja hiilarit myös lounaalle.

Viikko tästä jaksosta meni harakoille kun sairastuin vatsatautiin joka piti sitkeästi otteessaan kokonaisen viikon. Muuten on tullut treenailtua maalis-huhtikuussakin aika hyvin se kolmisen kertaa salitreeniä ja 1-2 kertaa tankotanssia siihen päälle. Nykyinen treeniohjelma on nelijakoinen ja edelleen tankoilua tulee ainakin kerran viikkoon kesään saakka. Ihan uutena juttuna olen lisäksi muutaman kerran päässyt kokeilemaan rengastrapetsia Kuopion Ready Set Polella, joka on myös tuntunut tosi kiinnostavalta ja innostavalta vaihtelulta.

Kehonkoostumusmittauksessa tuli myös käytyä huhtikuun puolessa välissä. Edellinen kerta oli marraskuussa. Suhtauduin tuloksiin vähän ristiriitaisesti. Ensin ne olivat pettymys kun tuntui että paino noussut, rasvaprosentti noussut ja lihasta tahkottu ainoastaan 200g. Vaaka oli toki kertonutkin että paino oli vähän heittänyt ylöspäin syksystä mutta koska mittanauha taas kertoi vyötärön kavenneen niin odotin jotenkin että kehonkoostumusmittaus olisi kertonut lihasta tulleen ja rasvaprosentinkin pikemminkin laskeneen. Tarkemmin lappusiani vertailtua oli kuitenkin niin että paino oli noussut vain 700g. Se nyt sinänsä menee jopa eri vaatteiden tai viikottaisen painonvaihtelun piikkiin. Keskikroppaan oli tullut vähän 100g lihasta mutta myös 400g rasvaa, käsissä lihasmassa oli toiselta puolelta hävinnyt hieman ja toiselle puolelle kasvanut ( mikä toisaalta tasasi aiempaa toispuoleisuutta). Jaloista oli hävinnyt ja tullut vähän rasvaa tilalle. Mutta kaikenkaikkiaan muutokset olivat joitakin satoja grammoja sinne ja tänne, joten summa summarum voisi sanoa että mitään radikaalia muutosta suuntaan jos toiseen ei ollut tapahtunut. Koska luumassassakin oli eroa, pitää vielä huomioida mittauksen pieni virhemarginaali.

Tietysti kun tekee viikoittain töitä toivoen edistymistä niin tulee malttamattomaksi myös konkreettisten tulosten suhteen. On yhtäläinen into muokata kroppaa myös ulkoisesti parhaaksi mahdolliseksi siinä missä myös kehittyä itse tekemisessä. Sitten sitä helposti alkaa miettiä että mikä meni nyt vikaan kun ei kehitystä tullut. Kalkkunaleikepaketin verran lihasta ja puolitoista voipakettia rasvaa ei nyt ole kaikkein kannustavin tulos, kun kuitenkin on kokenut treenaavansa ahkerasti ja syövänsä terveellisesti. Mutta sitten on myönnettävä että se ruokarytmi on ollut pielessä monena päivänä tällä jaksolla, siis niin etten ole syönyt tarpeeksi, aterioita on tupannut jäämään välistä.. Ja toinen syy on se että tälle jaksolle on myös mahtunut huolta ja stressiä. Onneksi on liikunta, koska stressin keskellä se on sitä parasta pään nollaamista ja itsensä purkamista positiivisella tavalla, mutta mitään maksimaalisia tuloksia ei kannata odottaa silloin kuitenkaan. Ja vielä vähemmän stressata niistä tuloksista!



63,3kg näyttää tältä. Ja sekin on jo riittävän hyvä.

Tässä onkin ollut taas kerran hyvä itsetutkiskelun paikka. Hyvä muistaa että vaikka motivaatiota on helppo hakea niistä tulostavoitteista niin nytkin on jo hyvä. Että se kaikki tästä eteenpäin on enää hifistelyä. Isoin matka on jo tehty ja ollaan jo terveissä, jopa urheilullisissa mitoissa. Niissä terveissä mitoissa on myös pystytty pysymään suhteellisen ja terveelliset elämäntavat ovat juurtuneet osaksi arkea. Sehän on se tärkein asia. Ei ole mitään _pakkoa_ kiristellä vaan se on nyt jo sellaista täysin vapaaehtoista ihannekunnon tavoittelua. Pitää myös osata löysätä ja olla tyytyväinen tähän hetkeen ja tähän kuntoon.

Haluan toki yhä edistyä ja muokata kroppaani, voimatasoja ja taitoja eteenpäin. Mutta en ole fitnessurheilija eikä tavoitteeni ole äärimmäinen rasvattomuus. On toki kiinnostavaa nähdä miten paljon terveissä rajoissa voi kroppaansa muokata salitreenillä ja puhtaalla syömisellä, ja sitä tekee mieli vielä testata, mutta pitäen mielessä että tähänkin hetkeen pitää voida olla tyytyväinen. Jatketaan siis samaa rataa, otetaan ilo irti liikkumisesta ja treenistä ja tsekataan joskus syksyllä mikä meininki sitten on kehonkoostumuksen suhteen - ilman kummempia itseaiheutettuja paineita.